Lapsen vajaaravitsemus
Riittävä ja tasapainoinen ravinto tukee lapsen normaalia psyykkistä ja fyysistä kasvua, ja luo perustaa aikuisiän hyvinvoinnille ja terveydelle. Lapsen ravitsemustilaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun kasvu ei etene kasvukäyrästön mukaisesti tai lapsen paino laskee. Tällöin lapsen elimistö kuluttaa vähäisiä ravintoainevarastojaan ja jos asiaan ei tartuta ajoissa, voivat psyykkinen ja fyysinen kehitys viivästyä. Vajaaravitsemuksen ehkäiseminen onkin erittäin tärkeää kasvun ja kehityksen turvaamiseksi.
Sairastuminen lisää lapsen vajaaravitsemusriskiä, jos lapsi ei pysty syömään riittävästi kattaakseen elimistön lisääntyneen ravinnontarpeen. Esimerkiksi kuumeessa ravinnontarve lisääntyy 10 prosenttia jokaisen lämpöasteen myötä. Erityisen suuri vajaaravitsemuksen riski on leikkauspotilailla, allergikoilla, syömishäiriöisillä, kehitysvammaisilla, syöpä- tai munuaispotilailla sekä suolisto- tai sydänsairauksista kärsivillä. Hyvässä ravitsemustilassa oleva lapsi jaksaa paremmin, toipuu nopeammin ja on vastustuskykyisempi infektioille kuin lapsi, jonka ravinnonsaanti on liian vähäistä tai yksipuolista.
Vajaaravitsemusriskissä oleva tai vajaaravittu lapsi tarvitsee asiantuntevaa ravitsemusohjausta. Ravitsemusohjauksessa ravitsemusterapeutti perehtyy lapsen tilanteeseen, arvioi ruokavalion ja sen ravintosisällön riittävyyden. Ravitsemusterapeutti suunnittelee lapselle yksilöllisen ja ravitsevan ruokavalion, sekä tukee ja seuraa ravitsemushoidon onnistumista. Tarvittaessa lapsen riittävä ravinnonsaanti voidaan turvata täydennysravintovalmisteilla tai letkuravitsemuksella.
| Tulosta tämä sivu | Kerro kavereille | Lähetä kaverille |
Vajaaravitsemus ja syöpä
Lue lisää
Täydennysravintovalmisteet
Lue lisää